Vielä pari kuukautta sitten olin hoitovapaalla oleva diplomi-insinööri. Hyvässä työssä. Työssä, jossa välitetään työntekijöistä, ja ihanien työkavereiden ympäröimänä. Mutta. Reilu puoli vuotta sitten ajauduin Digivallankumouksen sivuille.
Luin sivuilta monenlaisia artikkeleita, lifestyle-yrittäjyydestä, markkinoinnista ja digitaalisista tuotteista, ja se osui heti johonkin paikkaan sisälläni. Ajattelin silloin, että se on vain jokin ohimenevä tunne, eikä siitä seuraa mitään konkreettista. Olin kovin kiinnostunut kaikesta mitä luin, mutta en villeimmissä kuvitelmissani tiennyt, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Että sisälläni syttyisi palo, jota olen odottanut pitkän aikaa. Että olisin yhtäkkiä valmis kyseenalaistamaan kaiken, mihin olin työelämässä tottunut.
Löysin Digivallankumouksen sivuilta mahdollisuuden osallistua puoli vuotta kestävään e-kirjan kirjoituskurssiin. Kokeilumielellä lähdin mukaan Pekka Mattilan vetämään kirjaprojektiin, E-kirja mastermindiin. En ollut haaveillut palavasti kirjoittamisesta, mutta aina olen tykännyt kirjoittaa. Ja siksi kynnys olikin minulle matala. Projektia oli helppo lähestyä, eikä ollut turhia paineita. Mitä siinä voisi hävitä, jos kirjoittaisikin yhden kirjan. Eihän sitä tarvitse julkaista, jos ei siltä tunnu.
Olin siinä vaiheessa ollut hoitovapaalla jo 2,5 vuotta, ja minulle oli minulle alkanut nousta halu tehdä jotakin luovaa, toteuttaa itseäni. Niinpä lähdin kurssille, ilman suuria ennakko-odotuksia tai paineita. Hyvällä mielellä, mutta motivoituneena oppimaan. Ja iloiseksi yllätyksekseni juuri sitä minä löysin kurssilta, mielenkiintoista ja motivoivaa opetusta. Opittavaa oli paljon. Niin paljon, että resurssit riittivät aina siihen oppimiseen, mitä tarjolla oli, mutta löysäillä ei kannattanut. Muuten uuden oppimisen määrä kasvaisi helposti liian isoksi, ja kynnys lopettaa saattaisi madaltua.
Ja viikosta toiseen tein kuten Pekka opetti. Puolet ajasta en ymmärtänyt, miksi mitäkin pitää tehdä. Mutta opin nopeasti luottamaan Pekkaan, ja alusta asti hänen ammattitaitoinen mutta välittävä ote kantoi minua eteenpäin. Jälkeenpäin ajateltuna ihmettelen itsekin, miten tällainen opetettuja asioita kyseenalaistamaan oppinut ihminen uskalsikin heittäytyä niin täysin. Mutta en osaa siihen muuta sanoa, kuin että se oli yhdistelmä aitoa luottamusta Pekan ammattitaitoa kohtaan ja lämmin tunne siitä että meistä kurssilaisista välitetään.
Hämmästyttävää on ollut jälkeenpäin huomata, miten yksi toisensa jälkeen kaikki Pekan opettamat asiat ovat osoittautuneet järkeviksi ja toimiviksi. Viikot ja kuukaudet vierivät, ja huomaan itseni sanovan kerta toisensa jälkeen “okei, nyt ymmärrän”. Mutta ehkä siinä onkin se salaisuus. Miten saat 120 ihmistä tekemään viikosta toiseen asioita, jotka ovat heille uusia ja tuntemattomia, jopa kyseenalaisia. Ainoa vastaus, minkä keksin, on kurssin vetäjän oikea yhdistelmä ammattitaitoa ja välittämistä. Ja juuri sitä tämä matka oli. Yhä uusien ja uusien asioiden oppimista turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä.
Mutta se ei jäänytkään osaltani siihen. Tiesin kyllä, että jokin liekki oli sisälläni syttynyt. Mutta ajattelin, että palaan hoitovapaalta palkkatöihin. Ja katselen vuoden-pari, miltä se liekki sisälläni sen jälkeen tuntuu. Mutta oltuani kolme päivää töissä, kirkastui minulle se, mitä en itsekään ollut osannut odottaa. Haluan yrittäjäksi. Lifestyle-yrittäjäksi. Haluan olla oman itseni pomo, luoda itse oman työni, työtapani ja aikatauluni.
Ja niin kaikki muuttui. Nopeammin, ja suuremmalla vauhdilla kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Irtisanouduin töistä ja perustin yrityksen nimeltään Verkkokatu. Nyt olen omillani. Kaikki on mahdollista, mutta toisaalta kaikki on omasta jaksamisesta ja aktiivisuudesta kiinni. Mutta täydestä sydämestäni ja intoa puhkuen olen uuden tieni alussa. Päivät kuluvat, ja katumuksen sijaan huomaan nauttivani tästä tilanteesta joka päivä enemmän. Tiedän, miten vähän tiedän. Ja se on jo paljon. Janoan oppia lisää. Se luovuus, jonka muistelen joskus olleen sisälläni, on nostanut innokasta päätään. Ja ideoinnilla ja mahdollisuuksilla ei tunnu olevan rajoja.
Ensimmäinen kirjani on saavuttanut päivänvalon. Nyt teen intoa puhkuen verkkokurssia ajanhallinnasta. Opiskelen joka päivä, ja annan luovuudelle tilaa. Elän hetkessä, ja nautin siitä. Se turvallisuus mihin työelämässä olin aiemmin tottunut, on vaihtunut taloudellisesti epävarmempaan, mutta kaikilla muilla mittareilla mitattuna mielenkiintoisempaan ja palkitsevampaan seikkailuun. Ideoin, luon, opiskelen, verkostoidun, kokeilen ja opin virheistäni. Luon tulevaisuuttani sitä mukaan, kun etenen.
Haluan kiittää Pekkaa ja koko Digivalankumouksen väkeä. Lämpönne ja välittämisenne on ollut aitoa, ja siihen on innokas aloittelija voinut aina luottaa. Kirjakurssi on loppunut, mutta elämä on vasta alkanut. Ja kaikki on mahdollista.
Seuraavassa viisi asiaa, jotka olen oppinut yrittäjyyteni alkutaipaleella.
1. Tee päivärytmi
Vaikka yksi ihanuus lifestyle-yrittäjänä on juuri aika- ja paikkariippumattomuus, pitää varoa että se riippumattomuus pysyy renkinä eikä pääse isännäksi. Ei ole vapautta jättää tekemättä asioita, jotka pitäisi tehdä tai siirtää hankalia tehtäviä aina eteenpäin. Silloin ne vaikeat tehtävät hallitsevat sinua, eikä päinvastoin. Minulle vapaus tarkoittaa vapautta järjestää työpäiväni niin, että saan mahdollisimman hyvää jälkeä aikaiseksi mahdollisimman miellyttävällä tavalla.
Usein paras hetki työpäivässä on se, kun saa tärkeän tehtävän tehtyä. Itse aloitan aina päiväni tekemällä ensin kaikista tärkeimmän tehtävän, sen joka vie minua konkreettisimmin eteenpäin kohti tavoitteitani. Sen jälkeen käyn läpi sähköpostit. Ja sitten teen sitä kaikkea muuta, mitä mihinkin työpäivääni kuuluu. Loppupäivä kuluu mukavassa tunnelmassa, kun ei tarvitse enää yrittää löytää motivaatiota sen vaikean tehtävän tekemiseen. Myös luovuus on helpompi saada heräämään, kun tekemättömät asiat eivät paina mieltä.
Itse asiassa, sen jälkeen kun olen ottanut tavaksi joka aamu aloittaa työpäiväni tärkeimmällä tehtävällä, ei siihen tarttuminen ole enää minulle vaikeaa. Päinvastoin. Teen sen mielelläni, ja nautin valmiiksi saamisen tunteesta joka päivä. On ihanaa voida loppupäivän ajan vapaasti opiskella ja ideoida, ja samalla löytää uusia tapoja tavoitella niitä unelmia, joita kohti kulkee.
2. Kaikenlainen (asiallinen) palaute kannattaa käydä läpi
Nopeasti ajatellen voisi kuvitella, että olisi helpompaa jos ei saisi kritiikkiä toiminnastaan. Mutta itse asiassa asia on aivan päinvastoin. Kun olen yksinyrittäjä, kaikki mitä teen on omia tekojani, hyvässä ja pahassa.
Kun saan kritiikkiä, koitan ensin hengittää syvään. Sitten luen palautteen uudestaan ja tutkin sen kriittisesti. En välttämättä ole samaa mieltä kaikesta, mitä siinä sanotaan. Mutta yleensä siellä on vähintään yksi asia, joka osuu maaliin.
Olen kiitollinen. Joku on nähnyt aikaa ja vaivaa tutkiakseen tekemisiäni, ja löytänyt sieltä asioita, jotka voisin tehdä paremmin. Otan nuo ilmaiset neuvot mielelläni vastaan, ja ryhdyn välittömästi tekemään parannuksia.
3. Vuorovaikutteisuus on lahja
Yksi tämän työtavan ehdottomista hienouksista on jatkuva vuorovaikutteisuus. Kun kirjoitin kirjaani Koti kuntoon – ilman rahaa tai rakentamista, oli se ensin aiheeltaan paljon suppeampi. Mutta saadun palautteen ja käytyjen keskustelujen perusteella laajensin aihetta. Ja niin palat alkoivat loksahdella paikalleen, ja aloin itsekin uskoa että tästähän taitaa tulla jotain.
Pitää keskittyä, että ei putoa siihen loukkuun, jossa tekee omasta mielestään täydellistä tuotetta. Mutta kukaan muu ei varsinaisesti halua tai tarvitse sitä. Kohdennus pitää olla kyvyssä auttaa ihmisiä, ei itsensä toteuttamisessa laput silmillä.
Mitä kauemmin tekee samaa asiaa, sitä sokeammaksi tulee omalle tekemiselleen. Paremman lopputuloksen takaamiseksi on välttämätöntä käydä keskustelua tekemisistään muiden kanssa. Eihän sitä kirjaakaan kuitenkaan itselle kirjoita, vaan tarkoitus on auttaa sen avulla muita ihmisiä.
Tiesin, että teen seuraavaksi verkkokurssin. Mutta aiheen rajaus ei ollut vielä selvä. Useiden keskustelujen jälkeen aiheeksi on muokkautunut ajanhallinta. Ja nyt se tuntuu juuri oikealta aiheelta tähän tilanteeseen. Maailma on nykyään on täynnä mahdollisuuksia, mutta aikaa on silti vain rajallinen määrä. Itse asiassa aika on ainoa asia, joka ei koskaan lisäänny ja jota kaikilla on saman verran. Aihe tuntuu koskettavan monia ihmisiä, iästä, työpaikasta tai elämäntilanteesta riippumatta.
Digitaalisissa tuotteissa hienoa on se, että niitä voi jatkuvasti kehittää saadun palautteen tai käytyjen keskustelujen perusteella. Jopa valmiiksi saamisen jälkeen. En koe, että työlläni olisi yhtä paljon arvoa, jos tekisin sitä vain omasta tekemisen ilosta. Kyllä minulla vaakakupissa painaa paljon se, että voin auttaa ihmisiä arjen keskellä.
4. Opiskele jatkuvasti, mutta valitse viisaasti
Maailma on pullollaan opittavaa, ja digitalisoituvassa maailmassa materiaaliin pääsee käsiksi missä ja milloin vain. Mutta se on myös kaksiteräinen miekka. Sillä aika on rajallista. Ja vaikka kuinka ihana onkin ajatus siitä, että kasaa koneen täyteen uutta opiskeltavaa, pitää kuitenkin olla varovainen. Jos jonossa on liikaa opiskeltavaa odottamassa sitä oikeaa hetkeä, voi olla vaikea tarttua yhtään mihinkään.
Olen aivan innoissani siitä, miten saan koko ajan oppia lisää. Yritän kuitenkin pitää tilanteen hallussa. Ei kannata mennä liian syvälle yhteen suuntaan, jos ei samalla pysty vilkuilemaan mitä muissa suunnissa tapahtuu.
Yrityksen hoitaminen on kuin lasten kasvatusta – siinä ei koskaan ole valmis, ja olosuhteet muuttuvat koko ajan. Yrityksesi muuttuu ja muokkautuu jatkuvasti, ja se maailma missä yritystä kasvatat, muuttuu vielä kovempaa tahtia. Jos tuudittaudut siihen, että nyt osaat tämän ja olet valmis, alkaa alamäki siitä hetkestä.
5. Ole aktiivinen ja hyviä asioita tapahtuu
Olin kirjoittanut kirjaa kotona puolisen vuotta. Se ei ole kaikista rauhallisin ympäristö, joten eräänä päivänä päätin lähteä kirjastoon kirjoittamaan. Siellä luokseni tuli kaksi toimittajaa, jotka tekivät juttua kirjaston e-kirjoista. Mukavan juttutuokion päätteeksi toimittajat päätyivätkin tekemään jutun minusta ja e-kirjastani.
En ollut ajatellut pitää kirjajulkkareita, mutta tuon positiivisen kokemuksen rohkaisemana ajattelin, että pitäähän sitä nyt kirjan valmistumista juhlia. Ja kutsuin myös muutaman toimittajan paikalle. Yksi toimittaja saapui ja kirjoitti lopulta niin hienon artikkelin, että en olisi paremmin osannut itse omasta kirjastani kirjoittaa.
Parin kuukauden päästä sain viestin, että minun ryhtymisestä yrittäjäksi haluttaisiin tehdä pidempi juttu samaan lehteen. Mielenkiintoisen keskustelun tuloksena oli jälleen hieno artikkeli. Mutta vielä jäi uudellekin jutulle juurta. Samainen toimittaja on freelancerinä naistenlehdessä ja haluaisi parin kuukauden kuluttua tehdä minusta vielä isomman jutun.
Hämmentyneenä olen miettinyt, miten yksi asia on johtanut toiseen. Tuntuu, että kun olen aktiivinen ja hyvällä mielellä liikenteessä, niin hyviä asioita tapahtuu. Se mihin olen valmis, tulee vastaan. Ja on minun vastuullani tunnistaa nuo tilanteet, ja uskaltaa astua sisään kun uusi ovi aukeaa.
E-kirja ‘Koti kuntoon – ilman rahaa tai rakentamista’ tarjoaa kaikki työkalut, joita tarvitset turhasta tavarasta eroon pääsemiseen ja kodin järjestämiseen. Se antaa mahdollisuuden nauttia viihtyisästä ja vähemmän stressaavasta kodista. Sinulle jää enemmän aikaa ja energiaa tehdä niitä asioita, joita todella haluat. Ja voit aina kutsua vieraita kylään, koska koti ei koskaan ole liian sotkuinen. Kirja opettaa lisäksi, miten koti on helppo myös pitää siistinä.
“If you are working on something exciting that you really care about, you don’t have to be pushed. The vision pulls you.” – Steve Jobs
